Corn Island - takauma nro 2

Lauantain aikainen herätys ja Dive shopille käpöttely kasiksi. Sitä ennen aamun ensimmäinen harjoitus onkin vääntää Rosalle piilarit päähän. Enpä ole moista aiemmin toiselle tehnyt, mutta yllättävän hyvin saadaan homma yhteistyössä hoidettua, reippaasti siihen varattua puolta tuntia lyhemmässä ajassakin jopa. Ja ilman henkilövahinkojakin jopa. Derekin aamupala jäi kyllä väliin, kun keittiön epäkohtelias aamuvuorolainen hiipii paikalle vasta puoli kasiksi. Päivän ensimmäinen tehtävä on puun varjossa kirjallisesti sukelluksen perusasioiden läpikäynti Yurin (saarelta kotoisin oleva sukellusope) ja Jeffin (aussi) kanssa, minkä jälkeen siirrttiin "altaaseen" läträämään (käytännössä rannassa poijuilla ja köydellä rajattu alue). Vanhoja kunnon maskin tyhjennysharjotukisia, tuttuja jo CMAS-ajoilta jne.. Ihmeen hyvin molemmilla piilarihirmuilla linssit päässä, jos vaan muistaa pistää maskin täyttämissä simmut kiinni.

Taun jälkeen lähdetäänkin varsinaiselle sukellukselle, kohteena John's garden. Saadaan mellestää ihan omalla porukalla, kun mukaan lähtee vain samat opettajat meidän lisäksi. Lopputuloksena 51 min lutraushetki, ei kovin syvissä vesissä (reilu 6 m), mutta kuitenkin sukelletaan keskellä koralleja ja erivärisiä ja kokoisia kaloja. Lisäksi bongataan kiven raosta hummeri (nyt ei ollut hummerikausi, joten sitä ei ravintoloistakaan saanut kun joko pakasteena tai laittomana). Loppuhuipennuksena yksi rauskukin irrottautuu pohjahiekasta leijailemaan maijasteetillisesti paikalta pois. Rosan vedenpitämä kamera oli koko keikan Yurilla, kovassa käytössä vielä. Aivan loistavaa kuvamateriaaliakin jäi muistoksi.

Pinnan yläpuolella vielä naurattaa

Ryhmä rämä meren pohjassa

Värikäs kala: fairy basslet

Southern stingray, elikkäs jonkunmerkkinen rausku

Kaikki tykkäsivät kovasti hyvin onnistuneesta sukelluksesta! Tietysti kauppamiehenä Jeff alkaa heti paluukyydissä myydä ideaa mahdollisuudesta jatkaa joko Open water -kurssilla (mihin ei valitettavasti ole aikaa) tai sitten parin päivän Scubadiver -kurssila. Ja minä tietysti pienen pohdinna jälkeen sopivasti taas makuun päässeenä olen helppo, ja nappaan koukkuun heti kiinni. Vaikka koko Padin Open wateriin ei ole aikaa, scuballa saa kuitenkin jo pysyvän sukellusluvan (vaikkakin vaan ohjaajan kanssa ja 12 metriin, mutta se riittää mulle ihan kivasti tässä vaiheessa). Tästä palkintona loppupäivälle 3 tuntia videoiden tuijotusta ja opiskelua hikisessä kopperossa, märissä uikkareissa. Päivän Dive shop -hengailun päätteeksi vielä koe. Kun aamun sukellus on osa kurssia, on päivän päätteksi iso osa kurssista jo suoritettu.

Tytöt olivat jättäneen ystävällisesti tiedon Casa Iguanan valinnasta illallispaikaksi Dive shopille, mutta nihkeissä uikkareissa ei viitsinyt suoraan lähteä. Kieli vyön alla Derekille takaisin hiippailtuani ja pikasuihkussa käytyäni Katriina esittikin meiningistä huvittuneena kysymyksen "tunnetko rentoutuneesi kun pääset kotiin?". Onneksi vastaaminen oli helppoa, sillä tiedän rentoutuvani usein parhaiten tekemällä jotain ihan muuta mitä kotona tekisin. Ja vielä jotain sellaista, mihin voi keskittää ajatuksensa kokonaan ja sulkea kaiken maailman murehtimisen pois hetkeksi. Videoiden tuijottelu oli kyllä silti aika puuduttavaa, mutta odotin jo innolla seuraavan päivän konkreettisia harjotteita altaassa ja uutta sukellusta. Olisi tuon ajan tietysti voinut riippumatossakin maata, mutta toisaalta ehtii siellä haudassakin taas loikoilla..

Iguanaan siis illalliselle rapuja taas polulla hätistelle ja väistellen. Loistoruokaa! Paikka harrastaa ruokien eurooppalaistyylistä maustamista, vaikka paikallista kalaa onkin tarjolla. Jopa alkusalaatit ja jälkkärit isketään pöytään. Iguanan terassilla illan mielenkiintosin aihe on toteemieläimet: kaikkea kyyttölehmästä mangusteihin on ehdolla kun seurueessa on myös Ulla ja Jeff muiden satunnaisten matkailijoiden ja meidän lisäksi. Itselleni kuulemma osuvin on Jeffin ehdottama Nalle Puhin Pöllö. En ihan vieläkään itse näe mistä tämä tuli, vaikka muut innostuivat ideasta ihan täysin. Pitää jostain kaivaa pari Nalle Puhia ja tutustua aiheeseen lisää. Katriinan kyyttölehmä ja Rosa lontoolainen citykettu kirvottivat kanssa aika hyvät keskustelut.

Tranquilon terassilla jatkettiin edellisenä päivänä aloitettua listojen kirjoittelua: käydyt maat, harrastukset, hiusten värit, asuinpaikat.. Ja muitakin vähän julkaisukelvottomia listoja tuli tehtyä parin drinkin voimalla. Aiheet oli haarukoitu sen verran demokraattisesti loppupeleissä, että jokaiselle löytyi joku voittajalista. Pitää yrittää säilyttää osa listoista, jotta syksyllä Katriinan palatessa Suomeen voidaan samalla kokoonpanolla tehdä uusintatarkistus tiettyihin aihepiireihin: pitäkääs tytöt kirjaa!

Tässä lienee lista vierailluista maista menossa

Voittajan irvistys

Illan päätteksi Raymond tietysti toimi taas polunvartijana Derekille palatessa, luotettava kaveri!